Eduardin Hanriot näyttää hyvältä suoraan laatikostakin tehtynä. Minä lisäilin kuitenkin malliini muutaman puuttuvan yksityiskohdan. Hanrioteissa rungon verhoilu ei nimittäin yltänyt jostain syystä aivan sivuperäsimeen asti. Sahasin pätkän rungon takapäästä pois ja skrätsäsin tämän yksityiskohdan. Myös perän laskutelineen joutuu tällöin tekemään uudestaan. Lisäsin myös moottorisuojukseen puuttuvan tuuletusaukon ja nokan sivuille moottorin ilmanottoputkien päät. Mallin oman tuulilasin tilalle skrätsäsin italialaisten tavallisesti käyttämän tuulilasityypin näköisen viritelmän. Kuten viimeisestä kuvasta näkyy, mallistani puuttuu rungon peräosan pohjassa ollut sauma ja tikkaus. Saatan vielä lisätä yksityiskohdan malliini myöhemmin. Eduardilta on nimittäin saatavissa tähän tarkoitukseen hyviksi kehutut fotoetsiosat.

Tämä on ensimmäinen malli, jonka ruiskumaalasin akryyliväreillä! Käytin Citadelin "Warhammer" -värejä, jotka osoittautuivat ruiskumaalausominaisuuksiltaan todella hyviksi. Aloitteleva tumpelokin sai aikaiseksi suht siedettävää jälkeä helposti. Sekoitussuhteeni oli n. 50 % maalia, 40% tislattua vettä ja 10% Johnsonin Kirkasvahaa maalin pidon ja kovuuden parantamiseksi. Käyttämiäni värejä olivat mm. Boltgun metal, Goblin green ja Blood red sekä Fortress grayn ja Boltgun metalin seos pellavalla verhoiltujen osien alumiiniasettaattimaalia jäljittelemään. Puuosat viimeistelin Citadelin Chestnut inkillä vaaleanruskean emalimaalin päälle.

Mallini on esittävinään Italian ilmavoimien 82. laivueen Arturio Ferrarin -nimisen pilotin lentämää konetta vuoden 1918 alussa. Referenssinä käytin Windsock International -lehden numeroa vol.18, no.6, November/December 2002. Siirtokuvat kansallisuustunnuksia lukuun ottamatta tein itse mustesuihkutulostimella läpinäkyvälle Bare metal & foil -arkille. Tyttelin kuvan taakse laitoin puoli milliä pienemmän pyörylän ohutta valkoista siirtokuvaa, jotta metallinharmaa ei loistaisi kuvasta läpi. Tyttelin värit ovat täyttä arvausta kuten Windsock-lehden väriprofiilissakin. Tyttö on saattanut olla blondi, eikä ruskeaverikkö. Kyseisessä lehdessä on paljon muitakin nättejä italialaisia Hanrioteja. Valitettavasti mikään siirtokuva-arkkien valmistaja - ainakaan tietämäni mukaan - ei ole innostunut aiheesta arkkia julkaisemaan. Toki Eduardin Profipackin omakin italialainen siirtokuvavaihtoehto, kymmenin tähdin koristeltu 81. laivueen kone olisi ollut hieno.