Niin korkeus kuin sivuperäsimetkin kaipaavat ohennusta. Evä ja sivuperäsin ovat samaa saumatonta mötikkää, joten ne kannattaa leikata erilleen tai ainakin uurtaa sauma väliin. Moottorinsuojus on ohut ja siro, mutta kaipaa silti jonkun verran hiomista. Kk:n perää ympäröivään pömpeliin tein oikean reiän kk:ta varten ja vaihdoin mallin oman kaksiosaisen Vickersin Aeroclubin valkometalliseen, kun sellainen sattui varaosalaatikossa pyörimään. Ei mallin omakaan Vickers tosin kovin huono ole. Perän laskutelineen rakensin kokonaan uudelleen ja lisäsin pakoputket. Paljon muutakin mallille voi vielä tehdä, mm. madaltaa siipien pönöttäviä tukikaaria ja detaljoida moottoria. Enimmäkseen piiloon detaljoinnit tosin jäisivät.

Siirtokuva-arkissa on vain tämän KAO 19:ssa käytössä olleen, mahdollisesti Ivan Smirnovin koneen siirtokuvat. Toisaalta en minä löytänyt vanhoja kuviakaan tällaisesta pienellä pömpelillä varustetusta Morane I:stä, kuin juuri tällaista konetta esittävän. Kuvassa venäläisässä Smirnov poseeraa alas ampumansa saksalaislentäjän vieressä Moranen edustalla. KAO 4:n koneissa, joista kuvia löytyy enemmänkin, oli isompi pömpeli kk:n päällä. Peräsimen merirosvotunnukset skannasin ja korjailin tietokoneella. Pääkallojen "hymy" oli näet liian vieno, vaikka kallot muuten olivat ihan samanlaiset kuin edellä mainitsemassani Smirnovin koneen kuvassa. Korjatut kallot årinttasin Bare Metal & Foilin mustesuihkaritulostettavalle valkoiselle siirtokuva-arkille. Moottorisujuksen Morane-Saulnier -logojen pitäisi olla todellisuudessa metalliset kohokuvat, mutta semmoisten pipertämiseen ei meitsin taidot riitä!