Morane-Saulnier G ja H


Morane-Saulnier G:n arvoja
Moottori 80 hv Gnome tai 80 hv Le Rhône 9C pyörivä ilmajäähdytteinen moottori
Jänneväli 9,63 m
Pituus 6,38 m
Korkeus 3 m
Huippunopeus 120 km/h
Lakikorkeus ? m
Aseistus Yleensä aseistamaton

Morane-Saulnier G oli onnistuneimpia ja suosituimpia Leon Moranen ja Raymond Saulnierin ennen ensimmäistä maailmansotaa kehittämistä konetyypeistä. Se oli kehitelty Louis Blériotin kuuluisan Englannin kanaalin 1911 ylittäneen koneen pohjalta. Raymond Saulnier oli ollut itse asiassa mukana kehittämässä tuota Blériotin konettakin. Kaksipaikkaista Morane G-mallia ja sen yksipaikkaista H-versiota myytiin useisiin maihin ja konetta valmistettiin myös lisenssillä Ranskan ulkopuolella ennen sotaa. Lisenssirakentajien joukossa oli mm. Baijerilainen Pfalz, jonka varhaiset E-tyypit olivat Morane G:n kopioita. Myös Anthony Fokker perusti varhaiset yksitasonsa Morane G:hen, vaikka ei tainnut virallista lisenssisopimusta koskaan tehdäkään.

Sodan alussa oli ranskalaisten parilla laivueella käytössä Morane G -koneita. Syyskuussa 1914 perustettiin vielä laivue käyttämään yksipaikkaista H-tyyppiä tykistön tulenjohtoon. H-tyypissä oli puoli metriä lyhyempi kärkiväli, mutta se oli muuten G:n kaltainen. Morane L "Parasol" oli jo sodan alussa kuitenkin suositumpi tiedustelukoneena. Se kun tarjosi selvästi paremman näkyvyyden alas. Vuoden 1914 loppuun mennessä Morane L oli jo kokonaan korvannut G:n ja H:n rintamakäytössä. G-tyypistä tehtiin myös muutama hävittäjäkokeiluja. Ainakin yhteen koneeseen asennettiin Hochkiss-konekivääri ja "deflektorit" potkuriin. Tässä koneessa oli myös iso spinneri ja rungon kyljet oli pyöristetty pitkittäistuilla.

Britit käyttivät Morane-Saulnier H:ta lähinnä harjoituskoneena. Belgian ilmavoimillakin lie ollut muutama Morane H. Eniten Morane G -tyyppiä käyttivät sodassa venäläiset, joilla kone oli rintamakäytössä ainakin vuoden 1915 puoliväliin. Venäläiset käyttivät G-tyyppiäkin yleensä yksipaikkaisena aseistamattomana tiedustelukoneena ja rakensivat sitä myös lisenssillä. Venäläisillä oli koneesta myös suurempisiipinen versio, jonka kärkiväli oli 10,2 m ja siipien pinta-ala 16 m2 perustyypin 14:n neliömetrin sijaan.

Lentävät kangaspuut http://www.kangaspuut.net