Moottori	80 hv Le Rhône 9C tai 110 hv Le Rhône 9J
Jänneväli	8,3 m
Pituus	6,7 m
Korkeus	2,5 m
Huippunopeus	165 km/h
Lakikorkeus	4000 m
Aseistus	N-tyypissä "deflektoreilla" varustetun potkurin kehän läpi ampuva Hotchkiss kk, I-tyypissä tahdistettu Vickers kk.

N-tyyppi oli yksi parhaista Robert ja Léon Moranen sekä Raymond Saulnierin suunnittelemista yksitasoisista koneista sodan alkuvuosina. Ensilentonsa aikoina 1914 tyyppi oli hyvin edistyksellinen pyöristettyine runkoineen ja virtaviivaisine muotoineen. Morane N oli aikansa lentokoneeksi nopea ja ketterä. Se mm. päihitti mennen tullen kaikissa ominaisuuksissa ranskalaisten sotasaaliiksi saaman Fokker E-tyypin 1915 tehdyissä kokeissa. Morane N:n - viralliselta ranskalaiselta tyyppimerkinnältään MS.5 c.1 - palvelusura 1. maailmansodassa ei kuitenkaan muodostunut kovin merkittäväksi ja konetta valmistettiinkiin vain n. 50 kpl. Kuuluisaksi se tuli kuitenkin maailman ensimmäisten hävittäjä-ässien koneena. Ensimmäisistä ranskalaisista ässistä ainakin Jean Navarre ja Eugene Gilbert lensivät Morane N-tyypillä. Gilbert sai kokeilla jo koneen prototyyppiä MS 388 - kuuluisa "Le Vengeur" -rintamalla. Roland Garrosin kone lienee sen sijaan ollut Morane L "Parasol".

Raymond Saulnier oli kehitellyt jo ennen sotaa laitteistoa, joka mahdollistaisi konekivääritulen koneen nokalta, potkurin kehän lävitse. Hän ei kuitenkaan saanut kokeilleen julkista tukea ja ne jäivät alkuasteelle. Tahdistimen tai keskeyttimen sijaan hän sitten tyytyikin kehittämään potkuriin kiinnitettävät teräslevyt, deflektorit, jotka kimmauttivat kohdalle osuneen kk:n luodin yksinkertaisesti sivuun. Tällaisella alkeellisella järjestelmällä ja Hochkiss kk:lla varustettunakin Morane N osoittautui varsin tehokkaaksi hävittäjäkoneeksi alkuvuodesta 1915. Ranskalaisilla Morane N-koneita oli kahdella laivueella, mutta kaikki koneet eivät välttämättä olleet aseistettuja, vaan niitä käytettiin myös yksipaikkaisina tiedustelukoneina. Englantilaiset kutsuivat tyyppiä Morane "Bullet" -nimellä ja heillä konetta oli muutamia kappaleita neljällä RFC:n laivueella.

Vuoden 1916 aikana N-tyyppiin asennettiin tahdistettu Vickers-konekivääri, joka sai päälleen eräänlaisen kattauksen ohjaamon eteen. Vakiomoottoriksi tuli 80 hv:n Le Rhônen sijasta 110 hv:n Le Rhône. Uusi I-tyypiksi kutsuttu tyyppi ei ilmeisesti ranskalaisten käyttöön enää juuri tullut, sillä Nieuport-hävittäjät olivat jo syrjäyttäneet yksitasoiset Moranet. Venäläisille I-tyyppi kuitenkin kelpasi vielä hyvin. Se oli ainakin kahden laivueen, 4 KAO:n ja legendaarisen ässälaivue 19 KAO:n käytössä vielä vuoden 1917 kesälläkin. Venäläisillä lie ollut käytössään myös joitakin vanhempia N-tyypin koneita.