Pari pikku kömmähdystä Eduardin muuten erinomaisesti suunnitellussa ja sutjakasti kasattavassa mallissa on. Moottori ei meinaa mahtua paikalleen ja jonkin verran hiomista saa harrastaa asian korjaamiseksi. Toinen virhe on sattunut perän laskutelineen sivutuissa. Ne ovat liian lyhyet ja tilalle pitää väsätä itse uudet. Perän laskuteline ei myöskään Morane N:ssä kiinnittynyt etupäästään runkoon, kuten mallin kokoamisohjeet esittävät, vaan välissä oli pari iskunvaimenninta, jotka täytyy myös väsätä itse. Jotkut mallarit ovat myös epäilleet ohjaamon puulattian oikeellisuutta, mutta tästä asiasta ei liene täysin luotettavaa tietoa saatavissa, joten pidän puulattiaa ihan mahdollisena.

Maalasin mallin ihan mukana tulleiden ohjeiden mukaisesti koneesta löytyvää valokuvaa (http://204.83.160.230/archive/images8/MSN394.jpg) silloin tällöin vilkaisten. Nokan ja raitojen punainen väri tässä koneessa voi hyvinkin olla väärä. Yleensä ne ranskalaisissa koneissa olivat mustia. Brittien väitetään maalanneen Morane "Bullet" -koneidensa nokkia punaiseksi, jotta niitä ei sekoitettaisi Fokker E-tyyppeihin. Maalasin mallin Citadelin ("Warhammer") akryyliväreillä. Pellavaosiin käytin Bleached Bone -sävyä ja punaisiin osiin Blood Rediä. Viimemainittuun olisi ehkä pitänyt lisätä pikku tippa keltaista, jotta se olisi ollut aivan samaa sävyä kuin siirtokuvien punainen. Siirtokuva-arkki on laadukas ja siitä löytyy kansallisuustunnusten ja kyljen ja peräsimen raitojen lisäksi myös tuplasti siirtokuvia ohjaamon mittareita varten, metallinhohtoisia läiskiä nokan "säistämistä" varten (tein omat säistämiseni tosin konventionaalisemmin konstein) ja peräsintä varten vaihtoehtoisesti pelkkä numero niille, jotka haluavat maalta peräsimensä. Korkeusperäsimen reunusten maalaamiseksi on mukana myös maalausmaskit.