Nieuport 28 - Glencoe 1/48


Klikkaa kuvaa, niin näet sen suurempana ja kokonaan!


1/48 mallit ensimmäisen maailmansodan koneista ovat yleensä kahdesta ihan eri maailmasta. Ovat ikivanhat, herttaiset ja enimmäkseen suurpiirteisesti yksityiskohtien tarkkuuteen suhtautuvat smerit ja testorit ja sitten ovat uudet tarkat eduardit ja dragonit. Amerikkalainen Glencoe seilaa jossain näiden välillä. Tämä Glencoen Nieuport 28 on netistä lukemani perusteella aika suosittu. Sitä on pidetty hyvänä huokeana vaihtoehtona Blue Maxin mallille, joka nyttemmin on jo myyty loppuun. Suomessa Glencoeta myy Risteysasema, joka pyytää näistä satasen verran. Kaupan haitarimaisen hintapolitiikan (Molak -maalit vain 8 mk, Toko-mallit jopa 130mk) vuoksi on vaikea sanoa onko hinta yläkanttiin. Kyllä hinnan tälle mallille sietää, kun tätä ei ole esim. Eduardilla. Glencoen Albatros DIII:n saman hintainen Eduard on jo jättänyt varjoonsa.

Mukava mallihan tämä on ja kovasti Nieuport 28:n näköinen. Silmiinpistävinä vikoina huomasin moottorisuojuksen tuuletusaukkojen ja tuulilasin puutteen. Tein ne itse. Tuulilasista onkin paljon hyviä referenssikuvia, kun Amerikan lehdistön ammattilaiset ovat käyneet kuvaamassa moottorikilparatojen sankaria, Eddie Rickenbackeria koneensa ääressä! Nyt mallia valmiina katsellessa huomaan myös että sivuperäsimen peijakas kyllä on pikkuisen väärän muotoinen ja iso. Sen pisaramuoto on ikään kuin liikaa venähtänyt takaviistoon ylös.

Ohjaamon detaljeihin kuuluivat istuin, ohjaussauva ja jonkinlainen mittaritaulukin. En tosin tiedä, oliko Ni 28:ssa sellainen. Kojelautahan ei näissä lentävissä kangaspuissa ollut mikään itsestäänselvyys, vaan mittareita ruuvattiin mihin sopi. Näin oli mm. varhemmissa Nieuport -malleissa. Vaan istutinpa mukana tulleen ukkelin ohjaamoon ja pääsin pohtimasta detaljointia. Figuuri ei ole ollenkaan hassumman näköinen ja sille oli paketissa kaveriksi mekaanikkokin, jotan en tosin toistaiseksi ole työstänyt. Minulla ei yleisesti ottaen ole mitään mallin ohjaamossa istuvia kuskeja vastaan. Antavathan ne mm. kuvan lentokoneen todellisista mittasuhteista. Ne vaan ovat usein se vanhojen mallien kaikkein surkein osa. Täytyy tosin myöntää, että tässä Nieuportissani kuskin ja kiiltävän lakan yhdistelmä antaa vähän lelumaisen yleiskuvan.

Glencoen mallien siirtokuva-arkit ovat runsaat, tämän Ni 28:n arkki aivan ylenpalttinen. Tarjolla on peräti 7 eri konetta. Useimmat niistä ovat kuuluisan 94. laivueen Setä Samulin hattu -symbolilla varustettuja koneita. Mukana tietysti Douglas Campbellin kone ja parikin Eddie Rickenbackerin lentämää konetta. Koristeellisin vaihtoehto on 95. laivueen pökkäävä muuli -tunnuksella ja komeilla raidoilla varustettua konetta (tai sen replikaa oikeastaan) esittävä malli. Minä kuitenkin ihastuin tähän 147. laivueen "Who said rats?" sloganilla varustettuun veikeään kissaan. Konetta lensi Ralph O'Neal. Mallin mukana tulleista ohjeista ei oikein käynyt selville, pitikö tässäkin koneessa olla iso musta numero 10 myös yläsiiven päällä, kuten eräässä toisessa numero lympissä, johon siirtokuva-arkissa on optio. En aluksi laittanut tuota siirtokuvaa eikä se ole näissä kuvissa. Myöhemmin olen sen lisännyt muualta löytämieni referenssien perusteella. Suojavärin tein mallin mukana tulleen ohjeen mukaan. Nämä ranskalaisvalmisteisten koneiden viisiväriset suojamaalukset noudattivat tiettävästi jossakin määrin samaa kaavaa, mutta kaikki koneet olivat kuitenkin yksilöitä. Oma arvaus ja tulkinta ovat tarpeen jopa kuuluisimpien koneiden kanssa!