Farman 40

Ranskalaiset olivat ilmailun pioneereja ja myös hyvin valmistautuneet lentokoneiden käyttöön sodassa 1. maailmansodan alkaessa. Ranskalaisia koneita käyttivät kaikki ympärysvallat, joko ranskalaisvalmisteisina tai lisenssillä omassa maassa tehtynä. Riittipä ranskalaisilta koneita jopa pelkästään vientiin. Mainio "sopwithmainen" Hanriot HD-1 oli pitkään Italian ja Belgian hävittäjävoimien ykkösnyrkki ja Nieuport 28 amerikkalaisten ensimmäinen hävittäjä, vaikka ranskalaiset itse eivät kumpaakaan konetta juuri käyttäneet. Saksalaisetkin jäljittelivät ranskalaisia monessa asiassa.

Ranskalaiset alkoivat ensimmäisenä myös käydä ilmataisteluita. Aluksi he ottivat koneisiin mukaan pistooleja ja lyhyitä karbiineja. Pian alettiin myös konekiväärejä kiinnittää koneisiin. Yhdessä asiassa ranskalaiset kuitenkin hannasivat ja antoivat aloitteen luisua saksalaisille. He eivät kehittäneet tahdistinta, joka olisi mahdollistanut konekiväärillä ampumisen potkurin kehän läpi. Ranskalaiset kiinnittivät kyllä konekiväärejä jo vuonna 1915 yksitasoisten ja yksipaikkaisten Morane-Saulnier L "Parasol" ja N "Bullet" -tyyppien nokalle, mutta tahdistinta niissä ei ollut. Potkurin lapoihin oli kiinnitetty teräslaipat, joista kohdalle sattunut kk:n luoti yksinkertaisesti kimmahti pois. Tällaisilla koneilla lensivät maailman ensimmäiset hävittäjä-ässät, kuten Adolfe Pégoud, Jean Navarre ja Roland Garros. Viimemainittu oli sitten se kovan onnen pekka, joka laskeutui Morane L -tyypillään saksalaisten puolelle ja antoi idean Anthony Fokkerille tahdistimen kehittämiseen Fokker-yksitasoihin. Arvaa harmittiko! Semminkin kuin myös varhaiset Fokker E -tyypit oli plagioitu Morane-Saulnier -koneista! Myöhemmin ranskalaiset saivat Fokker E III:n sotasaaliiksi ja totesivat koneen olevan huonomman kuin Morane N!

Ranskalaisten vastaus vuoden 1915 Fokker -vitsaukseen olivat merkillinen kaksipaikkainen Spad A2, jossa vetävän potkurine eteen oli asennettu pömpeli kk-ampujalle, mutta varsinkin Nieuport 11 "Bébé", jossa Lewis-kk ampui siiven päältä potkurin kehän yli. Erinomaisista "puolitoistatasoisista" Nieuporteista kehittyikin sitten hävittäjäsarja, joka otti taivaan haltuunsa keväällä ja kesällä 1916. Saksalaiset olivat vaihteeksi helisemässä! Tyypilliseen tapaansa saksalaiset alkoivat nyt plagioida Nieuportia. Täysiä kopioitakin tehtiin, mutta eniten Nieuportien vaikutus näkyi Albatros DIII ja DV -koneiden siipiratkaisussa. Ja taas saksalaiset saivat yliotteen ranskalaisia kopsaamalla, sillä vasta Albatrosit veivät Nieuporteilta ilmojen herruuden. Nieuport 17 oli rakennetuin Nieuport -malli ja siinä ranskalaiset käyttivät jo tahditettua Vickers-kk:ta. Syksyllä 1916 sirojen ja ketterien Nieuportien korvaajaksi alkoi tulla vallan toisenlainen kone. Spad VII oli vankka, nopea ja tehokas kone, jolla hyökättiin ja häivyttiin, ei niinkään käyty "koiratappeluita". Nieuportin malleja 21-27 käytettiin kuitenkin Spadien rinnalla aina vuoden 1917 loppuun. Mm. Charles Nungesser lensi uskollisesti Nieuporteilla. Kesästä 1917 ranskalaisten pääasialliseksi hävittäjäksi alkoi tulla Spad XIII, entistä nopeampi kaksoiskonekiväärillä varustettu kone. Tätä edelsi vähemmän valmistettu Spad XII, joka lienee ollut ensimmäinen tykillä varustettu hävittäjäkone maailmassa. (?)

Ranskalaisten ensimmäiset tiedustelukoneet sodan alussa olivat Bleriot XI -yksitasoja, eli periaatteessa aivan samanlaisia koneita, joilla Louis Bleriot oli viittä vuotta aiemmin ylittänyt Englannin Kanaalin ensimmäistä kertaa. Sodan alkupuolella ranskalaiset - kuten muutkin ympärysvallat - käyttivät paljon työntöpotkurisia Farman, Voisin ja Breguet 5 -koneita. Fokkervitsaus pakotti ranskalaisetkin siirtymään työjuhdissaan vähitellen suorituskykyisempiin vetopotkurikoneisiin, kuten kasipaikkaisiin Nieuporteihin. Okein hyviä kaksipaikkaisia ranskalaiset eivät työntöpotkurikoneitaan korvaamaan osanneet itse tehdä, joten vuoden 1916 ja alkuvuoden -17 tärkeimpänä kaksipaikkaisena heillä oli brittiläinen Sopwith 1 1/2 Strutter, jota ranskalaiset valmistivat lisenssillä suuria määriä, paljon enemmän, kuin vakaisiin, mutta haavoittuviin BE2:siinsa RE 8:iinsa luottaneet britit. Työtöpotkuripommittajia ja -tiedustelukoneita korvattiin vuosina 1916-17 myös ranskalaisten Omilla Paul Schmitt -pommittajilla sekä AR.I ja AR.II -tiedustelukoneilla. Loppusodan Breguet XIV ja Salmson 2 -koneet kuuluivatkin sitten sodan parhaisiin kaksipaikkaisiin. Kaksipaikkaiset Spad XI ja XVI olivat myös käytössä, mutte ne eivät olleet aivan yhtä onnistuneita koneita.

Ranskalaiset tekivät myös isompia pommittajia, mutta eivät kovin hyvällä menestyksellä. Kaksimoottorinen Caudron R11 oli esimerkiksi hyötysuhteeltaan niin huono, että sitä lopulta käytettiin jonkinlaisena "lentävänä linnoituksena" suojaamassa varsinaisen pommitustyön tehneitä Breguet XIV -koneita! Iso Farman Goliath ei enää ehtinyt sotaan asti.

Lentoveneiden alallakin ranskalaiset olivat pioneereja. FBA -lentoveneitä myytiin jo ennen sotaa mm. Itävalta-Unkariin, jota siellä sitten kehitettiin edelleen. Niinpä FBA H -tyypistä tuli sodan valmistetuinpia lentoveneitä molemmin puolin rintamaa!

Ranskalaisten koneiden väritys oli vaihtelevaa. Sodan alussa tietysti luonnonpellavan väri oli vallitseva. Ranskalaislla oli tapana maalata metalliosatkin yleensä keltaisella ecru -värillä, joka oli liki, muttei ihan saman sävyistä, kuin pelkällä läpinäkyvällä lakalla sudittu luonnonpellava. Vuoden 1916 tuli käyttöön suojamaali, johon oli sekoitettu alumiinijauhoa auringon ultraviolettisäteilyn haittavaikutusten vaimentamiseksi. Nieuport 17 -koneet ovat kuuluja hopeasävystään, mutta myös muita koneita, mm. Sopwith "1½ Struttereita", sudittiin alumiinimaalilla. Alumiinivärin rinnalla käytettiin jonkin ruiskumaalattua raitasuojamaalausta, jossa lienee ollut kaksi eri vihreä ja kaksi ruskean sävyä, ei vain yhtä ruskeaa ja vihreää kuten aiemmin on otaksuttu. Vuoden 1917 syksystä lähtien suurin osa ranskalaiskoneista maalattiin 4-5 värisillä suojamaalauksilla. Ranskalaisten isot ja näyttävät laivuetunnukset - kuuluisimpana 3. eskadroonan haikara - myös koristivat koneita. Monet ranskalaisässät käyttivät myös komeita henkilökohtaisia dekoraatioita koneissaan.

Lentävät kangaspuut http://www.kangaspuut.net