FOKKER DR1


Moottori 110 hv pyörivä Oberursel U II
Jänneväli 7,19 m
Pituus 5,77 m
Korkeus 2,95 m
Huippunopeus 165 km/h
Lakikorkeus 6100 m
Aseistus Kaksi tahdistettua LMG 08/15 "Spandau" -konekivääriä

Kolmitaso-Fokker on eittämättä 1. maailmansodan kuuluisin lentokone - Sopwith Camelin ohella. Kuitenkin konetta valmistettiin vain noin 300 kappaletta ja Saksan ässälaivueiden ykköskalustona se palveli vain joulukuusta 1917 huhtikuuhun 1918. Ensimmäiset kaksi prototyyppiä tulivat rintamalle tosin jo elokuussa -17 ja konetyypillä lopulta eniten voittoja saavuttanut ässä Josef Jacobs lensi mustalla kolmitasollaan vielä sodan viime kuukausina.

Keväällä 1917 Britannian laivaston lentojoukkojen käyttöön tullut Sopwith-kolmitaso teki suuren vaikutuksen saksalaisiin. Varsinkin Manfred von Richthofenin "sirkusta" varta vasten jahtaamaan siirretty 1. laivue Raymond Collishawn johtamine "mustine" lentueineen herätti saksalaisässien keskuudessa kunnioitusta, vaikka mustanokkaiset Sopwithit sitten yksi toisensa jälkeen moukaroitiinkin alas taivaalta. Mm. itse Manfred von Richthofen piti konetta ehdottomasti brittien parhaana hävittäjänä ja alkoi haikailla saksalaista kolmitasoa vanhenemassa olevien Albatrossien tilalle. Saksalaisten lentokonevalmistajien kesken alkoi valtava kisa siitä, kuka saisi valmistaa saksalaisten oman kolmitason. Villitys oli vielä pahempi kuin vuotta aikaisempi Nieuportien aiheuttama. Erilaisia prototyyppejä valmistettiin kymmeniä!

Voiton kilvassa vei Reinhold Platzin Fokkerille suunnittelema malli (tosin joidenkin tietojen mukaan myös Pfalz-kolmitasoja tilattiin yhdelle baijerilaislaivueelle). Fokker-kolmitasosta tehtiin myös tehokkaalla rivimoottorilla varustettu prototyyppi, mutta tuotannon pohjaksi ottettiin kevyempi pyörivällä Oberursel-moottorilla varustettu tyyppi V.4, vaikka Le Rhône -moottoreista kopioitu Oberursel teki siitä jo suunnitteluvaiheessa ajan britti- ja ranskalaishävittäjiä hitaamman koneen. Se mitä nopeudessa hävittiin, voitetiin lento-ominaisuuksissa ja ylivoimaisen ketteryytensä ja huikean nousunopeutensa ansiosta kone ihastutti sitä kokeilleet ässät Richthofenista alkaen.

Kaksi F1-prototyyppiä toimitettiin kokeiltavaksi Richthofenin JG1:lle elokuun lopussa 1917. Toisen sai tietenkin Punainen Paroni itse, mutta koska hän oli vielä paljon pois palveluksesta päävammansa takia, nousi konetyypin ensimmäiseksi sankariksi Jasta 10:n tuore komentaja Werner Voss, joka saavutti kolmitasollaan lyhyessä ajassa huiman määrän voittoja (tämä voittojen määrä vaihtelee eri lähteissä 7 - 20:een! Totuus lienee jossain 14-16 hujakoilla?), kunnes itse koki kohtalonsa yhdessä sodan kuuluimmista ilmataisteluista, jossa Voss pani kampoihin 10 minuutti yksin viidelle RFC:n 56 Squatronin SE5a:lle.

Lokakuussa sarjavalmistettuja koneita alkoi vähitellen tulla valio-Jastoille länsirintamalle. Koneissa ilmeni kuitenkin vakavia rakenneongelmia. Ylimmän tason liimaukset pettivät aieheuttaen useita vakavia onnettomuuksia. Koneet vedettiin takaisin tehtaaalle korjattavaksi ja saatiin takaisin laivueisiin vasta joulukuussa. Alkuvuosi 1918 oli Fokker-kolmitason kukoistuskautta, mutta todellinen etsikkoaika oli jo tuossa vaiheessa hukattu. Huomattavan määrän voittoja saksalaisässät koneella kuitenkin saivat! Kolmitasoja alettiin korvata monin tavoin tehokkaammalla Fokker DVII:lla. Toukokuussa 1918 vedettiin suurin osa 150:sta jäljellä olevasta DR1:stä jo pois länsirintamalta.

Fokker-kolmitasojen aikaan saksalaiset kärsivät jo maalipulasta. Koneiden suojaväri vedeltiinkin säästeliäästi leveällä pensselillä luonnonpellavan päälle. Ensimmäinen kerros oli vihreää öljypuuvernissaa ja toinen kerros pellavaöljyvernissaa joka muutti sävyn mahdollisesti ruskeammaksi. Tästä näkyy edelleen värien rekonstruktioissa monia tulkintoja oliivinvihreästä aivan ruskeaan. Luonnonpellava näkyi osittain alta. Koneiden alapuoli maalattiin vaaleansiniseksi, joissain tulkinnoissa turkoosiksi. Huhtikuussa 1918 koneiden kansallisuustunnukset vaihdettiin maltanristeistä suoriksi "balkencreuzeiksi". Nämä vedeltiin maltanristien päälle ja ne olivat siksi leveätä mallia. Joskus maltanristi kuulsi uuden maalauksen alta.

Laivueisssa kentillä Fokker-kolmitasoja tietenkin koristeltiin mitä mielikuvituksellisimmin tavoin ja alkuperäistä suojaväriä ei joskus jäänyt lainkaan näkyviin. Punaisen Paronin kuuluisa Fok Dr1 425/17 lienee maalattu jo tehtaalla punaiseksi.

Lentävät kangaspuut www.kangaspuut.net