Albatros D.III OAW - Eduard 1/48


Klikkaa kuvaa, niin näet sen suurempana!


Ensimmäinen Eduardin Albatros D.III:seni vaikutti aikanaan unelmamallilta, kun väsäsin sen yritettyäni ensin saada jotain aikaiseksi Glencoen onnettomasta Albatros D.III Oeffag -mallista. Nyt toisella yrittämällä takana olikin Eduardin erinomainen Albatros D.II, ja yht äkkiä tästä D.III:sta alkoikin löytyä pieniä puutteita sieltä täältä. Erinomainen malli kyseessä toki on edelleen ja puutteet on helppo korjailla. Silmiinpistävin virhe ovat liian pienet pyörät. Tämä on seikka, jonka huomaa jopa ilman vertailua mittakaavapiirrokseen. Onneksi löysin sopivamman kokoiset pyörät varaosalaatikosta (lienevät alun perin Smer Fokker DVII:stä). Albatros D.I, D.II ja D.III -tyypeissä oli kaikissa nokan sivusta peitetty kolmella kapealla pitkittäisellä vanerilevyllä (tai laudalla?), ei kahdella poikittaisella kuten Eduardin D.III -mallissa. Tätäkin virhettä korjailin. Pikkuisen väärän muotoiselle ohjaamon aukolle en sensijaan tehnyt mitään. Yläsiiven jäähdyttimeen moottorista menevät putket on tässä Albatros D.III:ssa myös tehtävä itse. Muissa Eduardin Albatroseissa ne ovat mukana. Kaikista Eduardin 1/48 Albatroseista puuttuvat siivekkeiden vipuvarret siivessä olevine suorakaiteen muotoisine aukkoineen. Koetin tällä kertaa skrätsätä ne mahdollisimman oikean näköisiksi referenssejä apuna käyttäen. Myös tuulilasit yleensä puuttuvat Eduardin Albatroseista. Ne olivatkin usein varsin yksilöllisiä, joten skrätsäämään saattaisi joutua, vaikka mallissa olisi mukana runsaskin valikoima erilaisia tuulilaseja. Tästä "shakkiruutukoneesta" minulla oli onneksi käytössä valokuva, jossa tuulilasi näkyy hyvin.

Edellä mainittujen yleisten pikku kömmähdysten lisäksi Eduardin D.III OAW -julkaisusta puuttuvat kaikki OAW-Albatroseille tyypilliset ominaisuudet pyöristettyä sivuperäsintä lukuun ottamatta. Muotti onkin ihan sama kuin muissa Eduardin 1/48 Albatros D. III:ssa. Albatros D.V-tyyppiset suorakaiteen muotoinen astinlauta ja pyörien akselin päällä oleva "pikkusiipi" täytyi skrätsätä ise, samoin kuin nokan "ylimääräinen" suorakaiteen muotoinen korjausluukku sekä konekiväärien vasemmanpuolimmainen panosvyön syöttöränni. OAW:n D.III:ssa ei ollut syöttörännin päällä päätehtaan koneille tyypillistä isoa pyöreää "pannua". Edellä mainittujen pikkudetaljointien lisäksi harrastin vähän ylimääräistä hienosteluakin: sahasin sivu- ja korkeusperäsimet irti ja asettelin uuteen asentoon. Lisäsin myös Eduardin fotoetsatut istuinvyöt, joita näissä "non-profipack" -julkaisuissa ei tule mukana.

Tämä Eduardin Albatros D.III:n OAW-versio on varustettu hyvällä siirtokuva-arkilla. Ykkösvaihtoehtona on näyttävin kallo ja luut ristissä -tunnuksin varustettu kone no 1671/17, josta muuten löytyy pari hyvää valokuvaa Winndsock Datafile Special -sarjan uudesta, P.M. Groszin toimittamasta Albatros D.III -kirjasesta. Samasta opuksesta löytyi kuitenkin myös mainio lähikuva ja Bob Pearsonin laatima väriprofiili tästä Jasta 49:n Hermann Habichin lentämästä lozenge-verhoillusta koneesta numero 5127/17, johon ihastuin niin, että se oli pakko väsätä, vaikken oikein osannutkaan! Datafile -kirjan tarkasta valokuvasta näkyy jopa tuo yksityiskohta, että pyörissä on sarjanumero 5129 ja monessa paikkaa siipien ja pyörien tuissa numero 5127. Sarjanumerot tein itse Bare metal foilin mustesuihkutulostettavalle siirtokuva-arkille. Lozenge on Pegasus-arkeilta, alasiipien valkoreunaiset maltanristit Eagle Striken ja muut siirtokuvat mallin omia.

Lentävät kangaspuut http://www.kangaspuut.net