Junkers J.I - Eduard 1/72


Klikkaa kuvaa, niin näet sen suurempana!


Eduard ilahduttaa meitä aika ajoin myös 1. maailmansodan kaksipaikkaisilla. Toivottavasti tapa jatkuu! Junkers J.I on Eduardin nyt jo varsin taattua laatua (Päivitys 29.4.04: juupa juu, niinhän minä luulin, vaan eipä ole Eduardiinkaan aina luottamista!). Referenssinä minulla oli tosin vain kokoelma eri lähteistä haalittuja valokuvia ja Kenneth Munsonin vanha kunnon Ensimmäisen maailmansodan pommittajat. Kovasti valokuvien kulmikkaan rumiluksen näköinen malli on (Päivitys 29.4.04: Eipäs muuten olekaan! Yläsiipien ei tulisi kärkiosistaan lerpattaa alaspäin tuolla lailla! Yllättävän iso moka Eduardilta!). Eduardin malli kattaa ilmeisesti kaikki Junkers J.I:n tuotantotyypit. Erilaisia sivuperäsimiä on paketissa mukana kolme ja korkeusperäsimiä kaksi. Tässä "normaalipaketissa" on mukana siirtokuvat kahteen koneeseen. Varhaiseen vuoden 1917 tuotantomalliin, jota rakentamani malli esittää, ja läikkäsuojamaalattuun vuoden 1918 myöhäisempään koneeseen. Junkers J.I:stä on julkaistu myös Profipack -versio, jossa on mukana tuttuun tapaan runsaammin siirtokuvavaihtoehtoja ja fotoetsilevy detaljointiin.

Periaatteessa osat napsahtivat paikoilleen vaivattomasti. Vain alasiiven ja rungon välinen sauma tarvitsi hieman kittausta. Junkers J.I:n siivet ovat jo sen verran paksut että molemmat tasot tehdään erillisistä ylä- ja alaosista. Ylätason siivekkeet ovat erillisinä osina. Ylätason kiinnitys on mallin ehdottomasti haastavin tehtävä. Vaikka mallin rakennettavuus muuten on loistava, niin koneen perusrakenteelle ei Eduardkaan tietenkään ole mitään voinut. Tässä mittakaavassa siipituet alkavat kertakaikkiaan olla niin ohuita, että ne muovista valmistettuina napsahtavat helposti poikki. Pari niitä katkesi minultakin, mutta sain ne aika hyvin korjattua. Parasta on rakentaa yläsiiven asettamiseksi kunnon pahvisapluuna tai muu konstruktio, jossa yläsiipi pysyy tukevasti oikealla paikallaan kun siipitukia liimaa.

Kun ensimmäisen maailmansodan mallarina kerrankin pääsin peltipäällysteisillä siivillä varustettua konetta tekemään, niin pitihän sitä laittaa myös maalikulumia siipiin. Kangas- ja puusiivissä niitä näkee vanhoissa valokuvissa ani harvoin. Noissa siipien etureunoissa taisi säistämiseni mennä vähän överiksi?

Suositeltava malli kaikille, jotka uskaltavat ottaa yläsiiven kiinnityksen haasteen vastaan. Junkers-faneillehan tämä on ihan must! (Päivitys 29.4.04: Siivet on kuulemma suhteellisen helppo korjata)

Lentävät kangaspuut www.kangaspuut.net