Huomatus hakaristeistä/Swastika Disclaimer

Martinsyde F4 Buzzard Keski-Suomen ilmailumuseossa.

Suomen ilmavoimien "lentävät kangaspuut"

Suomen varhaisilla ilmavoimilla oli käytössään lukuisia 1. maailmansodan lentokonetyyppejä. Jo kevään 1918 punakapinan molemmilla osapuolilla oli käytössään venäläisvalmisteisia Nieuporteja. Valkoiset saivat käyttöönsä myös venäläisten jälkeensä jättämiä Stetinin-lentoveneitä ja -kellukekoneita. Yksi SPAD VII -hävittäjäkin korjattiin myöhemmin käyttöön venäläisiltä kaapatusta hylystä. Valkoinen armeija sai koneita niinikään Ruotsista - mm. Thulinin muunnelmia Morane-Saulnier -tyypeistä, sekä NAB:n valmistamia versioita saksalaisista Albatros-tiedustelukoneista - ja Saksasta, mm. Friedrichshafen- ja Rumpler-kellukekoneita sekä DFW C.V, Albatros C.III ja Rumpler C.VIII -tiedustelukoneita.

Kapinan jälkeen Suomen uudet ilmavoimat saivat Saksasta vielä Fokker D.VII -hävittäjiä ja vuonna 1919 alkaneella "ranskalaisella kaudella" tuli ilmavoimiemme kalustoon useita 1. maailmansodan klassikoita, kuten Caudron G.3 ja G.4 -koneita sekä isompi erä Breguet Br.XIV A2 -tiedustelukoneita. Georges Levy -lentovene oli sekin 1.maailmansodan veteraani. Tyypppiä oli käytetty Ranskan laivaston ilmajoukoissa pommittajana jo vuoden 1917 lopulta.

Suomalisten om I.V.L A.22 "Hansa" perustui jo 1. maailmansodassa tulikasteensa saaneeseen saksalaiseen Hansa-Brandenburg W.33 vesitasoon. Suomen ilmavoimissa hävittäjäkalustona palvelleet Gourdou-Leseure 2 C.1 ja Martinsyde F.4 "Buzzard" olivat molemmat 1.maailmansodan aikana tuotantoon hyväksyttyjä koneita, jotka eivät kuitenkaan rintamalle asti ehtineet ennen sodan loppua.