Ohjaamon ulkopuolelle tekemäni suuremmat lisäykset ovat metallinen pohjalevy moottorin takana, pohjaan tekemäni verhouskankaan sauma ja itse laminoidusta viilusta veistämäni Axial potkuri. Pätkin käämilangasta parin millin pätkiä ja liimasin ne sauman kohdalle jäljittelemään punosnarua. Pohjalevyn tein painopellistä ja kaiversin siihen uppoviivan kuvaamaan huoltoluukkua. Korvasin myös kaasuttimen ilmanottoputket rungon molemmilla puolilla pujottamalla sopivan injektioneulan runkoon poraamieni reikien läpi. Moottoripellin ja rungon liitoskohtaan lisäsin metallilangan kuvaamaan moottoripellin kiinnitysvaijeria. Lisäksi tein vaijerille lyijyfoliosta neljään kohtaan kapeat kiinnikkeet.

Hienoin yksittäinen detalji sarjassa on mielestäni potkuri, jossa tosin siinäkin nyt jälkeenpäin tarkastellen on havaittavissa epäsymmetrisyyttä. Katsotaan, josko seuraava potkuri onnistuisi paremmin.

Siipien ja laskutelineen tuet korvasin Strutzin messinkiosilla ja tässä vaiheessa meinasivat taidot loppua, varsinkaan kun en suunnitellut työvaihetta kunnolla.

Malli esittää Jasta 24 ässän Friedrich Altemeierin konetta. Koneesta on valokuva ja väripiirros Windsock datafile Fokker DVIII kirjassa. Ajoitusta kuvalle ei ole, mutta kuva on todennäköisesti loppukesältä 1918 jolloin tyyppimerkintä oli EV. Kyljen tunnus on piirretty Corelilla ja tulostettu siirtokuvakalvolle. Mielestäni Dragonin siirtokuvalozenget ovat aika ankeat ja korvasin ne FCM:n valmisteilla, jotka tosin eivät nekään ole mielestäni mitenkään erityisen hyviä väreiltään. Käytin näitä lähinnä siksi, että en saanut hommattua parempiakaan siirtokuvia ja halusin saada vaihteeksi valmiin malliin aikaiseksi.

Siiven juovikas maalaus on melko uutta tietoa, esikuvassa vaneripäällysteiset siivet oli petsattu juovikkaiksi. Ilmeisesti tarkoituksena oli saada kauempaa yhtenäiseltä näyttävä väripinta. Maalauksen toteutin vesiväreillä, yläpinnalla käytin ruskeaa ja vihreää ja alapinnalla sinistä ja violettia. Siiven pohjavärinä on tietysti vaalea puun väri. Maalaus onnistui hyvin ja vain kahta väriä käyttämällä sai värien sekoittumisen ja kerroksen epätasaisuuden ansiosta paljon sävyvaihteluja aikaiseksi. Heti, kun maalaus miellyttää silmää ja vesiväri on kuivunut pinta tulee suojata ruiskuttamalla lakkaa päälle, sillä vesiväri ei kestä lainkaan koskettelua. Lakkasin siiven kiiltävämmäksi kuin rungon. Siiven alapinnan väri on mielestäni liian tumma, olisi pitänyt sekoittaa siniseen vaikkapa valkeaa peiteväriä.

Vanhennus on toteutettu öljyväreillä ja pastelliliiduilla.