Ensisijaisesti tein mallin harjoitellakseni lozengesiirtokuvien kanssa ja testatakseni Old Propellerin "kauhtuneita" lozengeja. Päällystin mallin kokonaan nelivärisellä lozengella, mikä lienee väärin. Siipiin olisi vissiin pitänyt olla viisiväristä. Old Propellerin lozengeissa ei ole valkoita pohjaväriä ja niiden läpikuultavuus aiheuttikin aika paljon ongelmia. Valkoisen pohjamaalin päällä lozenge kyllä näyttää hyvältä, mutta pientenkin aukkojen ja repeämien paikkaaminen on hankalaa. Päälle ei voi leikata sopivaa siirtokuvapalaa, sillä se menee kuitenkin aina vähän päällekkäin alla olevan siirtokuvan kanssa ja saumat näkyvät. Minä paikkailin aukkoja maalaamalla, mikä onnistui kohtuullisesti, vaikka siirtokuvassa onkin selvästi näkyvä tekstuuri, jota pensselillä ei voi jäljitellä. Mallissa korjauksia ei helposti huomaa, mutta makrolla otetussa valokuvassa kylläkin. Katsopa vaikka yllä olevaa koneen vasemmalta kyljeltä otettua kuvaa. Toinen hankaluus läpikuultavan lozengen kanssa oli se, ettei siitä voi leikelle kanttinauhoja siipikaarien päälle. Niistäkin näkyisi alla oleva siirtokuva pahasti läpi. Old Propeller tarjoaa arkeillaan kyllä vaaleansiniset ja vaaleanpunaiset nauhat siipikaarien päälle, mutta Fokker D.VI:ssa käytettiin lozengekangasta siipikaarien päällysnauhoihinkin. Muuta varastoni lozenget eivät olleet kovin lähellä Old Propellerin sävyjä, joten jouduin odottelemaan Aviatticin uutta tuotetta, kauhtunutta nelivärilozengea valkoisella pohjalla. Aviatticin ja Old Propellerin käsitykset lozengen väreistä ovat tarpeeksi lähellä toisiaan. Aviatticin lozenge tuntui varsin toimivalta kamalta. Leikkasin nauhoista kuitenkin aivan iian leveitä. No, tämähän olikin vasta harjoitus!