Nieuport 27 - Hi Tech 1/48


Klikkaa kuvaa, niin näet sen suurempana ja kokonaan!


Ranskalaisen Hi Tech -merkin Nieuport 24/27 on konversiosarja Eduardin Nieuport 17:ään. Homma on toteutettu niin, että paketissa on mukana osa Eduardin mallista ja loput osat on tehnyt Hi Tech. Fotoetsilevy on Eduardin ja mallin muutama resiiniosa Hi Techin. Mukava ratkaisu sinänsä. Ei tarvitse ostaa alkuperäistä mallia ja konversiosarjaa erikseen. Vaan enpä tiedä tuleeko tämä halvemmaksi, normaalihinta kun on liki kaksisataa. Itse ostin tämän tmi. Kuivalaisen tarjouksesta, normaalihinta olisi jo pannut epäröimään. Mallien maailmassa ei tosin ole tavatonta, että harvinaisempia lentokonetyyppejä havitellessaan saa maksaa enemmän ja saa rahansa vastineeksi raakileita. Kenties parasta tässä Hi Techin rakennusarjassa on se, että siitä voi tehdä kaikki pyöreärunkoiset Nieuportit 17 bis -mallista 27:ään. Kaikki vaativat omaa työstämistä, sillä mikään "suoraan laatikosta"- sarja tämä ei ole. Helpoimmin syntyvät Ni 24, 24 bis ja 27. Ni 17 bis ja Ni 25 vaativat moottorisuojuksen korjailua, joka on jo vähän työläämpää.

Hi Techin omat muoviosat ovat aika karkeaa työtä, Eduardin osat tietysti erinomaisia. Huvittava yksityiskohta on se, että Eduardin Ni 17:n laskutelineen tuet ja perälaskuteline, joita tuota Ni 17:ää rakentaessa pitää korjata, käyvät tähän Ni 27:ään sellaisenaan (ks. Nieuport 17 Eduard 1/48)! Hi Techin rungonpuolikkaat asettuivat kyllä hyvin yhteen, mutta peräsimen (17 bis ja 24 bis -koneita varten mukana on Eduardin peräsin) ja siipitukien kanssa oli ongelmia. Osittain tosin omaa hölmöyttäni. Korkeusperäsimessä oleva kolmiomainen möykky, rungon jatke peräsimen päällä, on aivan liian paksu. Hioin toki möykkyä , mutta upotin myös peräsintä liikaa. Tämä johti siihen, että sivuperäsin ei sitten istunut paikalleen. Katsoin lopulta helpoimmaksi tehdä sivuperäsimen pienen eväosan kokonaan uudelleen. Siipituet ovat valitettavasti Hi Techin osia ja niiden kanssa oli aika taistelu ja asetteleminen. Olisin tietysti voinut katsoa mallia Eduardin omista siipituista, kun minulla rakentamaton Ni 17 oli kaapissani.

Nieuport 17:n siipiä täytyy muokata myöhempiin pyöreärunkoisiin Nieuporteihin, sillä yläsiiven siivekkeiden kärjet oli niissä pyöristetty ja molempien tasojen etureuna ylhäältä vanerirakenteinen, minkä vuoksi siipikaaret eivät siiven etuosassa pönötä näkyvissä. Tyydyin hiomaan siipikaaret näkymättömiin ja mallini siivet voivatkin olla nyt vähän liian ohuet edestä. Rakennusohje neuvoo panemaan suikaleen muovilevyä tilalle. Näin jos tekee, täytyy levyn reuna kuitenkin hioa näkymättömiin, sillä vaneriosa ei ainakaan näkemissäni valokuvissa pönkötä esillä. Rakennusohje neuvoo taivuttamaan levyä myös siiven etureunan alle, mutta tämä on selvä virhe. Mallissa on mukana pyöristetyillä päillä varustetut siivekeet. Näiden laitto edellyttää tietenkin Eduardin siipien omien siivekkeiden irtileikkaamista. Minä tyydyin hiomaan kulmat pyöreiksi Eduardin osasta.

Fotoetsilevy on runsas ja laadukas Eduardin tyyliin. Vähän hassulta kuitenkin tuntuu, kun mallissa on mukana istuinvyöt ja lähes näkymättömiin jäävä mittari, mutta ei tuulilasia! Tämä on unohtunut kokonaan rakennusohjeistakin. Ni 27:n tuulilaseissa oli vaihtelua. Tähän rakensin tuulilaisn No 1 Squatronin toisesta Nieuport 27:sta otetun lähikuvan mukaan. Resiininen Vickers kk oli hyvä, mutta eiväthän nämä britit niitä vielä Ni 27:ssakaan usein käyttäneet. Siiven päällä oleva Lewis on Eduardin osista telineineen kaikkineen. Nekin olivat mallissa mukana.

Mallin siirtokuva-arkki on varsin vaatimaton, vaikka taloudellisuudessaan toki nokkelakin. Siinä kun on siirtokuvat ranskalaisässä Charles Nungesserin koneeseen N 1895. Tuo "sarjanumero" oli Nungesserin onnennumero ja se oli hänellä monessa erityyppisessä Nieuportissa! Nungesser toimi jonkinlaisena puolivirallisena Nieuportien testaajana rintamalla. Hän lensi lähes joka tyypillä. Nieuport 25 pääsi rintamalle asti tiettävästi vain hänen lentämänään. Tästä rakennussarjasta on muokattavissa ainakin Ni 17 bis, Ni 24 bis ja Ni 25, joissa Nungesserillä oli tuo onnennumeronsa sekä samanlainen henkilökohtainen tunnus ja leveät trikoloriraidat rungon ja siipien päällä. Kaikki pikkunumerot, nämä TYPE Se ja Se + sarjanumero, joita oli perässä ja siipien sekä peräsimen alla, kuitenkin puuttuvat. Kaikissa edellämainituissa Nungesserin koneissa noita numeroita luultavasti oli. Ni 25 -koneesta N1895 en ole aivan varma, mutta siinäkin oli ainakin "Lever ici" merkinnät takarungossa. Mallipaketin kanteenkin valitussa valokuvassa perän numero häämöttää. Kuva esittänee Nungesserin Ni 24 bis -konetta, mutta voi se olla myös 17 bis, sillä Nungesserin 17 bis -yksilössä oli poikkeuksellisesti pyöristetyt siivekkeen kärjet ja se näytti takaviistosta tismalleen samalta kuin 24 bis!

Siirtokuva-arkin vaatimattomuus on siinä mielessä kinkkinen juttu, että erillisiä siitokuvia pyöreärunkoisiin Nieuporteihin ei oikein ole saatavissa. Huomasin kuitenkin, että Eduardin Ni 17:n brittiversion siirtokuva-arkista (ks. Nieuport 17 Eduard 1/48) saa sommiteltua siirtokuvat tähän No 1 Squatronin koneeseen, jota lokakuussa 1917 lensi mm. Gordon Ollie. Konehan on usein kuvattu profiileinakin. Mm. Squatron Signal -kustantamon Nieuport Fighters in Action kirjasessa on väriprofiili sivulta ja yltä. En noudattanut sitä värien suhteen, vaan korvasin vaaleimman vihreän vaaleanruskealla. Aika liki nykykäsitystä tämä tulkintani ranskalaisten viiden sävyn suojaväristä kait on (?)